Arpajaislakihankkeen kuulemistilaisuus – kannanottoja maksuestoihin

Sisäministeriö järjesti marraskuussa 2020 kuulemistilaisuuden arpajaislakihankkeen tiimoilta. Etäyhteyksin järjestetyn tilaisuuden avasi sisäministeri Maria Ohisalo.Mukaan oli kutsuttu laaja-alaisesti sidoryhmiä: edustajia oli muun muassa edunsaajajärjestöistä, pelihaittojen ehkäisyn parissa työskentelivistä sekä myyntipaikoista. Mukaan mahtui myös ammattimaisia pelaajia edustava Suomen Pokerinpelaajat ry.

Suomen Pokerinpelaajat ry kertoo kirjallisessa kannanotossaan vastustavansa lakiin kaavailtuja maksuliikenteen estoja. Heidän mukaansa vaarassa olisi sekä ammattilaisten (n. 500 henkilöä) elinkeino, että suuren joukon (jopa 50 000 suomalaista) harrastus. Toisaalta vaikutus ongelmapelaamiseen olisi vähäinen, sillä riskiryhmään kuuluvat kiertäisivät estoja. Näin on tapahtunut esimerkiksi maksublokit vuonna 2010 käyttöönottaneessa Norjassa.

Saman kaltaisia näkemyksiä esitti Suomen Urheiluvedonlyöjät ry. Yhdistys on nettisivuillaan tiivistänyt kantansa neljään pääkohtaan:

  1. Blokeeraus on tehotonta eikä toimi avoimessa internetissä
  2. Ulkomaalaiset rahapeliyhtiöt ovat laillisia
  3. Blokeerauksen taloudellinen hyöty on vähäistä
  4. Maksublokkien myötä laiton rahapelaaminen lisääntyisi

Molempien pelaajayhdistysten kannaotoissa näkyy huoli siitä että suomalaiset pelaajat siirtyisivät jatkossa enenevissä määrin ns. mustille markkinoille. Nythän valtaosa Veikkauksen ulkopuolisesta pelaamisesta kohdistuu luotettaville, lisensoiduille nettikasinoille ja vedonlyöntisivustoille. (Joista suurimpana Ahvenanmaan Paf).

Blokkiskeptikkoihin kuuluvat myös Finanssiala, sekä maksuvälittäjät kuten Euteller, Brite ja Trustly joiden harteille estojen käytännön toteuttaminen jäisi. Järjestön ja toimijoiden mukaan blokit aiheuttaisivat lisätyötä järjestelmien rakentamisessa, ja hankaloittaisivat laillista maksuliikennettä. Niitä olisi myös helppo kiertää ulkomaisten maksuvälittäjien kautta, mikä vääristäisi kilpailutilannetta. Riskinä on myös pelaajien siirtyminen sääntelemättömien maksutapojen kuten kryptovaluuttojen piiriin.

Ainakaan varauksetta estoja eivät kannattaneet myöskään pelihaittojen ehkäisyyn keskittyvät järjestöt. Peluuri ja Peliklinikka korostavat haittojen ehkäisyn merkitystä tuottojen turvaamisen sijaan. Peliongelmien kannalta maksublokkeja tehokkaampia keinoja olisivat muun muassa pakollinen tunnistautuminen, markkinoinnin ja näkyvyyden vähentäminen ja ennen kaikkea peliautomaattien hajasijoittelusta luopuminen.

Rahansiirtojen estojen puolustajia kuulemistilaisuudessa olivat sen sijaan etenkin edunsaajajärjestöt kuten sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE ry. Järjestöjen piirissä on ymmärrettävästi suuri huoli Veikkauksen tuottojen turvaamiseksi jatkossakin, ja siksi myös kanavointikyvyn vahvistaminen saa kannatusta. Toiveena on siis yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen ja luvattoman rahapelitoiminnan tehokas ehkäisy.

Päivittäistavarakauppiaat ry toi lisäksi esiin myös rahapelituottojen suuren merkityksen etenkin pienten myymälöiden/kioskien sekä haja-asutusalueen kauppojen liiketoiminnalle. Heidän näkemyksensä mukaan suurin osa automaattipelaamisesta on haitatonta ja satunnaista, eikä sitä pidätä korvata nettipelaamisella. Pelihaittoja ehkäistäisiin tehokkaimmin pakollisella tunnistautumisella, siihen yhdistetyillä kulutusrajoituksilla. sekä itse asetetuilla pelikielloilla.