Arpajaislaki

Tärkein rahapelejä koskeva laki Suomessa on arpajaislaki 1047/2001. Viimeisimmät muutokset siihen tulivat voimaan 1.10.2019 lain 677/2019 myötä. Lisäksi toimintaa säätelevät Valtioneuvoston asetukset arpajaisista (1345/2001), Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta (1414/2016) sekä rahapeliasioiden neuvottelukunnasta (658/2017). Pelien säännöt vahvistaa Sisäministeriö asetuksilla.

Rahapeleillä tarkoitetaan laissa arpajaisia, joista voi voittaa rahaa. Näitä ovat:

  1. Raha-arpajaiset eli arvonnat joissa palkintona on rahaa
  2. Vedonlyönti
  3. Veikkauspelit
  4. Raha-automaattipelit
  5. Kasinopelit
  6. Totopelit
  7. Näiden yhdistelmät

Muita kuin raha-arpajaisia ovat tavara-arpajaiset, arvauskilpailut joissa on tavarapalkintoja, bingo sekä tavarapalkintoja sisältävät automaatit. Yritysten niin sanotut markkinointiarpajaiset eivät kuulu lain piiriin, vaan niitä säätelee kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Olennaista rajanvedon kannalta on ennen kaikkea se perustuuko tulos sattumaan vai taitoon sekä se onko osallistuminen vastikkeellista.

Rahapelilainsäädäntö säätelee rahapelien järjestämistä Suomessa. Laki koskee siis myös ulkomailla toimeenpantavia arpajaisia, siltä osin kun arpoja myydään Suomessa sekä Ahvenanmaalla järjestettäviä arpajaisia muun Suomen osalta. Rahapeleihin osallistumista ei ole yksilön osalta lainsäädännössä rajoitettu.

Veikkaus Oy yksinoikeus

Rahapelien toimeenpano on arpajaislain 3 pykälän mukaan Veikkaus Oy:n yksinoikeus. Tämä lainkohta säädettiin 2016 ja tuli voimaan vuonna 2017 kun aiemmin erilliset Raha-automaatiyhdistys eli RAY sekä Finntoto yhdistettiin Veikkauksen alle.

Laissa on myös säädetty että Veikkaus Oy on kokonaan valtion omistama. Yhtiön toimintaa valvoo hallintoneuvosto. Vuoden 2019 hallitusohjelman mukaan yksinoikeusasema on valittu toimintamalli myös jatkossa. 2021 toteutettavassa rahapelilainsäädännön uudistuksessa asemaa vahvistetaan erityisesti kanavointikyvyn osalta.

Veikkauksen edunsaajat

Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotto jakautuu seuraavasti:

  1. 53 prosenttia urheilun ja liikunnan, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön hyväksi
  2. 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (entisen RAY:n tuotot)
  3. 4 prosenttia hevoskasvatuksen sekä hevosurheilun edistämiseen (entisen Finntoton tuotot)

Tuottojen jaosta edelleen vastaavat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä hevosurheilun ja hevoskasvatuksen osalta Maa- ja metsätalousministeriö.

Kaiken kaikkiaan tuotot ovat viime vuosina olleet noin miljardin euron luokkaa.