Suomi on luopumassa Veikkaus Oy:n yksinoikeusmonopolista digitaalisten rahapelien osalta ja siirtymässä lisenssijärjestelmään. Hallitus on linjannut, että uusia toimilupia (lisenssejä) aletaan myöntää vuoden 2026 alusta, ja varsinainen luvanvarainen rahapelitoiminta käynnistyisi vuoden 2027 alussa
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansainväliset ja kotimaiset rahapeliyhtiöt voivat hakea lisenssiä tarjotakseen rahapelejä Suomessa Veikkauksen rinnalla. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rahapelimarkkinoiden valvontaa, ehkäistä haittoja ja kanavoida suomalaisten pelaaminen nykyistä tehokkaammin säänneltyihin palveluihin
Seuraavassa tarkastelemme, miten arpajaislain uudistaminen todennäköisesti vaikuttaa rahapelien tarjontaan, markkinointiin, harmaan markkinan kokoon sekä mitä oppeja voidaan ottaa muista Euroopan maista, jotka ovat tehneet vastaavan siirtymän.
Tarjonta laajenee – kilpailua Veikkaukselle
Nykyisin Veikkauksella on arpajaislaissa määrätty yksinoikeus lähes kaikkien rahapelien tarjoamiseen Suomessa. Monopoli on kuitenkin käytännössä jo murtunut verkossa: arviolta kymmeniä prosentteja suomalaisten netissä pelaamista rahasummista virtaa ulkomaisille sivustoille, koska pelaajat valitsevat yhä useammin ulkomaisten yhtiöiden pelit Veikkauksen sijasta
Lisenssijärjestelmä vastaa tähän kehitykseen avaamalla markkinaa hallitusti kilpailulle. Uuden rahapelilain luonnoksen mukaan Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa myöntää toimilupia vedonlyöntiin ja netin rahapeleihin myös muille yrityksille kuin Veikkaukselle
Tämä kattaa erityisesti urheiluvedonlyönnin ja online-kasinopelit (kuten kolikkopelit, nettipokerin ja bingon). Sen sijaan tietyt rahapelimuodot säilyvät edelleen Veikkauksen yksinoikeutena: arvontapelit (lotto ym.), raha-arpajaiset, toto-pelit (hevostalouspelit) sekä fyysiset rahapeliautomaatit ja kasinoiden pöytäpelit pysyvät valtionyhtiön hallussa ainakin toistaiseksi
Tarjonnan laajeneminen tarkoittaa, että Suomen markkinoille tulee useita uusia peliyhtiöitä. Kansainväliset casino- ja vedonlyöntioperaattorit voivat hakea suomalaista lisenssiä ja alkaa tarjota palvelujaan suomalaisille laillisesti. Tämä tuo suomalaisille pelaajille enemmän valinnanvaraa: uusia vedonlyöntikohteita, laajemman kasino- ja kolikkopelivalikoiman, kilpailevia palautusprosentteja ja bonustarjouksia. Veikkaus pysyy markkinoilla, mutta menettää monopoliasemansa nettipeleissä ja joutuu kilpailemaan asiakkaista ensimmäistä kertaa. Kilpailu saattaa kannustaa yhtiöitä kehittämään tuotteitaan ja asiakaskokemusta – esimerkiksi pelien innovaatioita ja parempaa palvelua – mikä voi hyödyttää aktiivisia harrastajia.
Lisenssimalli tuo mukanaan myös uusia rakenteita markkinoille. Lainsäädännön luonnoksen mukaan luvanvaraisuus koskee sekä B2C-toimijoita (kuluttajille rahapelejä tarjoavat yhtiöt) että B2B-toimijoita (pelialan ohjelmisto- ja alustapalvelujen tarjoajat)
Toisin sanoen pelijärjestelmään halutaan tuoda mukaan myös peliteknologian ja -sisällön tarjoajat, jotka lisensoidaan erikseen. Tämä mahdollistaa sen, että vain lisensoidut pelistudiot ja -alustat voivat operoida Suomessa, mikä auttaa valvomaan pelien reiluutta ja turvallisuutta entistä paremmin. Samalla Veikkaus Oy:llä itsellään on todennäköisesti oikeus hakea lisenssiä näihin uusiin kilpailtuisiin peliryhmiin, joten sekin voi jatkaa online-peleissä toimiluvanhaltijana muiden joukossa.
Markkinointi vapautuu – mainonnalle pelisäännöt
Monopoliaikana rahapelien markkinointi on Suomessa ollut erittäin rajoitettua. Vain Veikkauksella on ollut lupa mainostaa, ja senkin markkinointia on viime vuosina tiukennettu vastuullisuussyistä. Ulkomaiset toimijat eivät ole saaneet laillisesti mainostaa Suomessa, vaikka käytännössä niitä on näkynyt esimerkiksi satelliittikanavien kautta ja internetissä. Lisenssijärjestelmään siirtyminen merkitsee mainonnan vapautumista säännellyssä kehyksessä: lisenssin saaneet yhtiöt voivat laillisesti mainostaa palvelujaan suomalaisille kuluttajille. Käytännössä on odotettavissa, että rahapelimainonta lisääntyy selvästi nykytilanteeseen verrattuna, kun useat kilpailevat brändit aloittavat kampanjat näkyvyytensä kasvattamiseksi.
Kokemukset muista maista osoittavat, että siirtymä monopolista kilpailtuun malliin on usein johtanut mainosmäärien kasvuun. Esimerkiksi Ruotsissa lisenssijärjestelmän alussa rahapelimainonta “kasvoi räjähdysmäisesti” ja sitä pidettiin monin paikoin häiritsevän runsaina
MTV Uutiset raportoi, että Ruotsissa uudistus toi jopa “häiritsevän mainosten tulvan” samalla kun se kasvatti valtion verotuottoja odotettua enemmän
Myös Hollannissa lisenssimarkkinan avauduttua 2021 koettiin niin voimakas mainosvyöry, että viranomaiset joutuivat nopeasti asettamaan tiukempia rajoituksia mainonnalle kansalaispalautteen vuoksi (mm. yleisradio- ja ulkomainonta kiellettiin myöhemmin kokonaan). Suomea varten onkin ennakoitu, että mainonnan vapautuessa tarvitaan selkeät pelisäännöt, jottei markkinointi karkaa käsistä tai kohdistu haavoittuviin ryhmiin.
Lakiuudistuksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota vastuulliseen markkinointiin. Hallitusohjelmassa on linjattu, että rahapelien markkinoinnin on oltava sisällöltään, laajuudeltaan, näkyvyydeltään ja toistuvuudeltaan maltillista ja vastuullista
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mainoksissa ei saa liioitella voittomahdollisuuksia, normalisoida ongelmapelaamista arjen osaksi tai kohdistaa viestejä alaikäisille. Todennäköisesti henkilökohtainen suoramarkkinointi (kuten sähköpostitarjoukset) on sallittua vain, jos asiakas on antanut siihen suostumuksensa ja ei ole asettanut pelirajoituksia
Viranomaisvalvonta tulee puuttumaan aggressiivisiin ja lainvastaisiin kampanjoihin herkästi – tästä on esimerkkinä Ruotsi, jossa jo ensimmäisen lisenssivuoden aikana yli 20 peliyhtiötä sai sakkoja sääntöjen rikkomisesta liian rohkean markkinoinnin tai bonusten vuoksi
Lisenssimallin myötä myös suomalainen media- ja urheilukenttä muuttuu. Kun mainonta on sallittua, rahapeliyhtiöt voivat solmia sponsorisopimuksia urheiluseurojen ja tapahtumien kanssa sekä mainostaa avoimesti kotimaisissa medioissa. Tämä tuo uutta mainosrahaa esimerkiksi urheilulle, mutta herättää myös keskustelua mainonnan eettisistä rajoista. Viranomaiset ja alan itsesäätelyelimet (kuten mainonnan eettinen neuvosto) joutuvat todennäköisesti laatimaan tarkempia ohjeita siitä, kuinka esimerkiksi televisio- ja ulkomainontaa rajoitetaan ajallisesti tai sisällöllisesti, jotta kokonaismäärä pysyisi kohtuullisena. Tavoitteena on löytää tasapaino: lailliset toimijat saavat näkyvyyttä ja pystyvät näin kilpailemaan harmaata markkinaa vastaan, mutta samalla haavoittuvien ryhmien suoja ja vastuullisuus pysyvät keskiössä.
Kanavointiasteen haasteet ja harmaan markkinan valvonta
Kanavointiasteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa pelaamisesta tapahtuu säännellyssä (kotimaisen luvanvaraisessa) järjestelmässä verrattuna luvattomiin, valvomattomiin kanaviin. Lisenssijärjestelmän ensisijainen tavoite on nostaa kanavointiaste mahdollisimman korkeaksi – eli saada suomalaiset pelaamaan lisensoiduilla sivustoilla sen sijaan, että he hakeutuisivat edelleen ulkomaisille sivustoille ilman Suomen lupaa. Kokemus on osoittanut, että monopolimallissa kanavointiaste jää helposti alemmaksi: Norjassa, joka on pitäytynyt tiukassa yksinoikeusmallissa, on arvioitu että verkkopelaamisen kanavointiaste on vain noin 50–70 % (joidenkin pelien osalta jopa ~53 % vuonna 2021)
Toisin sanoen merkittävä osa norjalaisten nettipelaamisesta suuntautuu yhä ulkomaiseen tarjontaan, koska kaikki pelitarpeet eivät tyydyty valtion omilla peleillä. Suomessakin on nähty viitteitä samasta ilmiöstä – KKV:n mukaan kanavointiaste on meillä viime vuosina jopa laskenut ulkomaisen nettipelaamisen kasvun myötä
Lisenssijärjestelmällä pyritään kääntämään kehitys: kun kotimaan markkinoilla on laaja ja kilpailukykyinen tarjonta, yhä useampi pelaaja valitsee luvallisen vaihtoehdon. Tavoitteeksi on asetettu erittäin korkea kanavointiaste. Ruotsissa ja Tanskassa, jotka molemmat siirtyivät lisenssimalliin (Ruotsi 2019, Tanska jo 2012), kanavointiaste on vakiintunut noin 90 % tasolle online-rahapelaamisessa
Tämä tarkoittaa, että vain pieni osa pelaamisesta valuu enää harmaaseen markkinaan. Ruotsin lainsäätäjä asetti jopa 90% tavoiteasteen uudistukselle, vaikkakaan siihen ei täysin heti päästy – tuoreimpien arvioiden mukaan Ruotsin kanavointiaste on jäänyt noin 77–85 % tasolle riippuen laskentatavasta
Erityisesti nettikasinopelaamisessa ongelmana on ollut, että osa pelaajista hakee tiukkojen bonus- ja rajoitussääntöjen vuoksi edelleen ulkomailta vaihtoehtoja, mikä on verottanut kanavointia. Näistä kokemuksista on opittu, että kanavointiasteen optimointi vaatii huolellista tasapainoilua sääntelyn tiukkuuden ja houkuttelevuuden välillä.
Todennäköisyys harmaan toiminnan jatkumiselle riippuu useasta tekijästä. Suurten kansainvälisten yhtiöiden odotetaan pääsääntöisesti hakevan lisenssiä, sillä Suomen markkina on heille arvokas ja laillisesti toimiminen tuo etuja (mm. avoin mainonta ja brändin rakentaminen Suomessa). Kuitenkin osa toimijoista saattaa jäädä lisenssijärjestelmän ulkopuolelle. Syitä voivat olla esimerkiksi liian tiukat ehdot, korkea verotus tai se, että yritys keskittyy esimerkiksi kryptovaluutoilla pelaamiseen, jota Suomen laki ei välttämättä salli. Myös osa pelaajista – etenkin ongelmapelaajat tai suurpelaajat – saattavat yrittää kiertää järjestelmää, jos lisensoidut sivustot asettavat heidän mielestään liikaa rajoituksia (esim. tiukat talletusrajat tai estot bonusten suhteen). Onkin realistista arvioida, että pientä harmaata markkinaa jää elämään uudistuksen jälkeenkin. Suomessa tämä ilmiö pyritään kuitenkin minimoimaan kaikin mahdollisin keinoin.
Viranomaiset valmistautuvat tehostamaan harmaan tarjonnan valvontaa lisenssimallin myötä. Jo vuoden 2022 arpajaislain muutoksessa säädettiin työkaluja tähän: Poliisihallitukselle annettiin oikeus määrätä pankit ja maksupalveluntarjoajat estämään maksutapahtumat luvattomille rahapelioperaattoreille
Nämä maksuliikenne-estot otettiin käyttöön vuoden 2023 alussa, ja niitä hyödynnetään jatkossakin, jotta suomalaisilta korteilta ja tileiltä ei voitaisi suoraan rahoittaa lisensoimattomia pelitilejä. Lisäksi uusi laki antaa viranomaisille valtuudet määrätä luvattomat pelisivustot lopettamaan toiminnan ja mainonnan Suomessa, ja päätösten tehostamiseksi voidaan asettaa uhkasakkoja
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos jokin ulkomainen operaattori ilman lisenssiä edelleen kohdistaa pelejään suomalaisiin (vaikkapa suomenkielisellä sivustolla), poliisi voi määrätä sen Suomen-toiminnan kielletyksi ja uhata huomattavilla sakoilla, mikäli kieltoa ei totella.
Joissakin maissa on menty vielä pidemmälle harmaan markkinan torjunnassa käyttämällä suoria IP- tai DNS-estoja nettisivuille. Tanskassa peliviranomainen hakee säännöllisesti tuomioistuimelta päätöksiä estää pääsy kymmenille luvattomille kasino- ja vedonlyöntisivustoille kerrallaan, mikä on tehnyt laittomasta tarjonnasta vaikeammin saavutettavaa. Suomessa suorat verkkosivustojen estot eivät ainakaan toistaiseksi kuulu työkalupakkiin (sillä ne herättävät myös sananvapaus- ja sensuurikysymyksiä), mutta viranomaiset seuraavat tilanteen kehitystä. Mikäli harmaat toimijat aggressiivisesti hakevat suomalaisasiakkaita kielloista huolimatta, voidaan lainsäädäntöön tulevaisuudessa harkita myös vastaavia estoja. Tällä hetkellä luotetaan kuitenkin siihen, että maksuesto, mainonnan kielto ja lisensoitu kilpailu tekevät luvattomien sivustojen pyörittämisestä Suomessa niin vaikeaa ja kannattamatonta, että ilmiö jää marginaaliin. Kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa, lisenssijärjestelmä ei ole mikään automaattinen ”hopealuoti” kaikkiin rahapelipolitiikan ongelmiin.
On syytä huomata, että korkea kanavointiaste hyödyttää sekä pelaajia että yhteiskuntaa: pelaajat asioivat lisensoiduilla sivustoilla, joilla on velvoitteita huolehtia pelaajaturvasta, kuten ikävarmennuksista, pelirajojen tarjoamisesta ja tarvittaessa itse-estoista. Mikäli pelaaja esimerkiksi sulkee itsensä pois pelien parista (kuten uudessa järjestelmässä todennäköisesti tulee olemaan mahdollista keskitetyn omapon/esto-järjestelmän kautta, vastaavasti kuin Ruotsin Spelpaus), eivät suomalaiset lisenssiyhtiöt saa hyväksyä hänen pelaamistaan. Tällöin ainoa tapa jatkaa olisi hakeutua ulkomaiselle laittomalle sivustolle – mutta kun maksut on estetty ja mainoksiin ei törmää, on kynnys siihen paljon korkeampi. Siksi viranomaiset uskovat, että valtaosa pelaamisesta saadaan ohjattua lisensoiduille palveluntarjoajille, kunhan tarjonta on riittävän monipuolista ja kilpailukykyistä.
Oppeja muista Euroopan lisenssimalleista
Useat Euroopan maat ovat viime vuosikymmeninä siirtyneet monopolista lisenssijärjestelmään, ja näiden kokemuksista on hyötyä Suomen uudistusta toteutettaessa. Seuraavassa on koottu keskeisiä oppeja muutamasta vertailumaasta:
- Ruotsi: Ruotsi luopui rahapelimonopolistaan online-peleissä vuonna 2019. Uudistus toi nopeasti markkinoille kymmeniä lisensoituja yhtiöitä ja valtion keräämät peliverotulot nousivat odotettua suuremmiksi (esim. ensimmäisen puolen vuoden aikana verotuotto ~1,8 mrd kruunua, mikä ylitti ennakkoarviot kaksinkertaisesti). Samalla esiin tuli kuitenkin haasteita: rahapelimainonta ryöpsähti käyntiin siinä määrin, että poliitikot harkitsivat uusien rajoitusten asettamista mainostulvan hillitsemiseksi. Ruotsi otti käyttöön keskitetyn Spelpaus-estojärjestelmän, johon tuhannet pelaajat rekisteröityivät vapaaehtoisesti rajoittaakseen omaa pelaamistaan heti alkuvaiheessa. Viranomainen (Spelinspektionen) on valvonut tiukasti lisenssiehtojen noudattamista: useita yhtiöitä on sakotettu mm. bonussääntöjen rikkomisesta. Kanavointiaste on parantunut merkittävästi verrattuna monopoliaikaan (lähelle 80–90 %), mutta tavoitetason saavuttaminen on vaatinut jatkuvia hienosäätöjä sääntelyyn. Yksi keskustelunaihe on ollut lisenssiehtoihin kuuluvat tiukat rajoitukset (kuten vain yksi tervetuliaisbonus per asiakas), joiden on pelätty ajavan osaa pelaajista lisenssijärjestelmän ulkopuolelle. Ruotsin kokemuksen perusteella Suomi voi oppia, että verotuksen ja sääntelyn taso kannattaa mitoittaa niin, että lailliset toimijat pysyvät kilpailukykyisinä harmaaseen markkinaan nähden – muuten kanavointitavoite kärsii.
- Tanska: Tanska avasi online-rahapelimarkkinansa kilpailulle jo vuonna 2012 yhtenä edelläkävijöistä. Tanskan malli on monilta osin onnistunut: lisenssimarkkina vakiintui nopeasti ja kanavointiaste on pysynyt noin 90 % tuntumassa. Tanska asetti bruttopelituotolle maltillisen veron (alkuun 20 %), mikä houkutteli useita kansainvälisiä yhtiöitä hakemaan lisenssiä. Samalla Tanska säilytti valtionyhtiö Danske Spilin roolin: se jatkaa toimijana lisenssimarkkinassa ja pitää yhä yksinoikeuden lotto- ja arpapeleihin. Tanskan peliviranomainen on aktiivinen harmaan markkinan torjunnassa – tunnetusti se on hakenut oikeuden päätöksillä estot sadoille luvattomille sivustoille ja pitää ROFUS-nimistä järjestelmää, johon pelaajat voivat vapaaehtoisesti rekisteröityä estääkseen oman pelaamisensa kaikilla lisenssisivustoilla. Opit Suomelle: Tanskan esimerkki osoittaa, että riittävän kilpailukykyinen lisenssimalli (kohtuullinen verotus, helppo lupaprosessi) voi saavuttaa erinomaisen kanavointiasteen ilman merkittävää haittojen kasvua. Tärkeää on myös jatkuva valvonta: Tanska määrittää selkeästi, milloin toimija katsotaan suuntaavan pelejä Tanskaan (esim. tarjoamalla tanskankielisen sivuston tai markkinointia), ja puuttuu luvattomaan toimintaan nopeasti. Suomen kannattaa hyödyntää Tanskan kokemuksia erityisesti harmaan marketin hallinnassa ja vastuullisuustyökaluissa.
- Alankomaat: Alankomaat viivästyi lisenssijärjestelmään siirtymisessä pitkään, mutta avasi online-rahapelimarkkinansa lokakuussa 2021 uuden KOA-lain myötä. Kokemukset sieltä ovat osoittaneet, että siirtymävaiheessa on tärkeää hallita mainonnan volyymiä ja kuluttajansuojaa. Hollannissa myönnettiin aluksi rajallinen määrä lisenssejä, ja ehtona oli mm. se, etteivät yhtiöt olleet aktiivisesti markkinoineet tai palvelleet hollantilaisia asiakkaita laittomasti välittömästi ennen luvan hakua (ns. ”cooling-off”-jakso). Tästä Suomi saa vinkin pohtia, tuleeko menneestä toiminnasta rankaista – alustavasti Suomen viranomaiset eivät ole vihjanneet ”mustalle listalle” laittavansa aiemmin täällä toiminutta, mutta Hollanti käytti tätä keinoa lisenssihakijoiden karsintaan. Alankomaissa kuluttajat kohtasivat pian markkinoiden avauduttua runsaasti rahapelimainontaa, mikä johti voimakkaaseen kritiikkiin. Vastauksena Alankomaat otti käyttöön erittäin tiukat markkinointirajoitukset: vuonna 2023 kiellettiin laaja ”kohdentamaton” mainonta (televisiossa, radiossa ja julkisissa tiloissa) kokonaan, ja sponsoroinnin kielto astuu voimaan vuoteen 2025 mennessä. Opit Suomelle: Kannattaa varautua mainonnan itsesääntelyyn tai lisäsääntelyyn heti, jos kampanjointi lähtee käsistä – ennakollisesti voidaan harkita rajoja esimerkiksi mainonnan ajoitukselle ja sisällölle, jotta vältetään Hollannin kaltainen jälkikäteinen paniikkijarrutus. Positiivisena puolena Hollannin malli osoittaa, että tiukalla asiakasdatan seurannalla ja velvoittavilla vastuullisuustoimilla (kuten pakolliset tappiorajat tietyille riskiryhmille) voidaan lisenssimarkkinassa puuttua ongelmapelaamiseen tehokkaasti, kun kaikki toimijat ovat viranomaisen rekisterissä.
- Muut maat: Muita esimerkkejä lisenssijärjestelmään siirtyneistä maista ovat mm. Saksa (uudisti online-pelilainsäädäntönsä 2021), Ranska (lisensoi vedonlyönnin ja pokerin 2010, muttei vieläkään online-kasinoita) ja Britannia (säännellyt lisenssimarkkina jo kauan). Näiden maiden kokemuksista voidaan poimia yksittäisiä oppeja. Esimerkiksi Saksa otti käyttöön erittäin tiukkoja rajoituksia (kuten 1 € panoskatto kolikkopeleissä ja 1000 € kuukausitalletusraja kaikille asiakkaille), mikä on johtanut siihen, että osa saksalaisista pelaajista siirtyi ulkomaisille sivustoille – regulaation liiallinen tiukkuus voi siis heikentää kanavointia. Ranska taas näyttää, että jos tietty pelityyppi (kuten nettikasino) jätetään kokonaan lisenssijärjestelmän ulkopuolelle, syntyy väistämättä suuri luvaton tarjonta sitä kautta; Ranska harkitsee nyt itsekin kasino-pelien lisensointia ratkaistakseen ongelman. Britanniassa puolestaan rahapelimainontaa ja -sponsorointia on ollut runsaasti jo vuosia, mistä on seurannut kasvavaa huolta pelihaitoista – maa valmistelee parhaillaan lainsäädännön uudistusta mm. mainonnan, pelikoneiden ja asiakkaiden varallisuustarkistusten osalta. Suomen etuna on se, että voimme ennakoida ongelmia näiden esimerkkien perusteella: sopivan joustava mutta valvottu sääntely, kohtuullinen verotus ja vahvat vastuullisuusmekanismit alusta alkaen luovat kestävimmän pohjan. Viimeisimpien tietojen mukaan jopa tiukasti monopoliaan suojellut Norja on harkitsemassa lisenssimallia. Yleistrendi maailmalla on selkeästi liberalisoinnin suuntaan.
Yhteenveto
Suomen rahapelijärjestelmän muutos monopolista lisenssimalliin merkitsee historiallista käännekohtaa. Rahapelien tarjonta monipuolistuu ja kansainvälistyy, kun Veikkaus saa rinnalleen uusia toimijoita erityisesti vedonlyönnissä ja online-kasinossa
Markkinointi vapautuu, mikä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että vastuuta: peliyhtiöt kilpailevat näkyvyydestä, mutta niiden on noudatettava tiukkoja maltillisen markkinoinnin sääntöjä
Kanavointiasteen odotetaan paranevan huomattavasti – tavoitteena on, että valtaosa suomalaisten pelaamisesta tapahtuu luvanvaraisilla kotimaisilla sivustoilla, mikä parantaa kuluttajansuojaa ja ohjaa tuottoja yhteiskunnalle. Samalla on varauduttu siihen, että harmaa markkina ei katoa kokonaan; sen suitsimiseksi käyttöön otetaan tehokkaita keinoja kuten maksublokit ja tarvittaessa uhkasakot luvattomille toimijoille.
Kokemukset muualta Euroopasta tukevat Suomen ratkaisua: oikein toteutettuna lisenssijärjestelmä tuo lisää valvontaa ja verotuloja ilman että pelihaitat karkaisivat täysin käsistä. On kuitenkin selvää, että uudistus vaatii tarkkaa seurantaa ja tarvittaessa nopeaa reagointia. Asiantuntijat ovat muistuttaneet, että pelkkä lisenssijärjestelmä ei ratkaise ongelmia automaattisesti – esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoitti lausunnossaan, että on “erittäin todennäköistä, että haitat kasvavat” uudistuksen myötä, ellei ehkäiseviin toimiin panosteta
Viranomaisten tuleekin huolehtia siitä, että vastuullisuustoimet, pelaajasuojelu ja tutkimus pysyvät keskiössä markkinan vapautuessa.
Internet-rahapelien harrastajille uusi malli tarjoaa lupaavia näkymiä: enemmän pelejä, bonuksia ja uusia nettikasinoita joista valita – kaikki laillisesti Suomessa. Alan ammattilaisille ja sidosryhmille muutos puolestaan merkitsee uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös tiukkaa sääntelyn noudattamista ja eettisen vastuun kantamista. Suomen rahapelimarkkina astuu uuteen aikakauteen vuonna 2026–2027. Uudistuksen onnistuminen mitataan lopulta siinä, saavutetaanko asetetut tavoitteet: vastuullinen peliympäristö, korkea kanavointiaste ja vähenevä tarve pelata harmailla markkinoilla. Kuten tähän kerätyt tiedot ja kansainväliset kokemukset osoittavat, avaimet ovat olemassa – nyt on kyse niiden viisaasta soveltamisesta Suomen oloihin.